Anneli Auerin Ulvilan surman poliisitutkinnasta tekemä tutkintapyyntö ei johda esitutkintaan. Miehensä murhasta syytetty Auer pyysi poliisia tutkimaan, toimivatko Satakunnan poliisilaitoksen poliisit Ulvilan surman tutkinnassa lain vastaisesti.
Tutkintapyyntö koski vuoden 2009 syksyn jälkeistä aikaa, jolloin Aueria alettiin epäillä miehensä murhasta. Auerin asianajaja Juha Manner esitti tutkintapyynnössä kaikkiaan kymmenen kohtaa, joissa poliisi oli hänen mielestään rikkonut lakia.
Länsi-Uudenmaan kihlakunnansyyttäjän Tapio Mäkisen mukaan asiassa ei tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella olisi ollut syytä epäillä rikosta esitutkinnassa.
Auerin mukaan häntä pidettiin lähtökohtaisesti syyllisenä miehensä murhaan esitutkinnassa ja väitti poliisin kuulustelleen häntä esitutkintalain vastaisesti. Tutkintapyynnön mukaan Auerille oli kuulustelussa kerrottu faktoina asioita, jotka eivät pitäneet paikkansa. Syyttäjä katsoi, että kuulusteluissa kerrotut asiat olivat poliisin rikospaikkatutkinnassa esiin tulleita johtopäätöksiä, eikä niitä esitetty Auerille faktoina. Myöskään syyttömyysolettamaa ei sivuutettu tavalla, joka täytti rikoksen tunnusmerkistön.
Tutkintapyynnössä pyydettiin selvittämään myös poliisin tiedottamista liittyen Auerin tunnustamiseen. Tutkinnanjohtajana toiminut rikoskomisario Pauli Kuusiranta antoi kuulustelujen jälkeen julkisuuteen tiedotteen, jossa kerrottiin Auerin tunnustaneen miehensä surman. Syyttäjä katsoi tutkinnanjohtajalla olleen riittävät edellytykset tunnustamisen julkiseen tiedottamiseen. Aueria oli kuulusteltu ilman avustajaa hänen omalla tai avustajan suostumuksella.
Auerin mukaan poliisi jätti tarkoituksella esitutkinnan pääpöytäkirjan ulkopuolelle tutkinnassa esiin tullutta materiaalia. Pois jätetty materiaali oli syyttäjän mukaan poliisin oman harkintavallan piirissä. Esitutkintapöytäkirjassa myös todetaan, että esitutkintapöytäkirjaan liittämätöntä aineistoa säilytetään oheismateriaalina Porin pääpoliisiasemalla.