Dingo-muusikkona tunnetuksi tullut Jarkko Eve ja hänen selvänäkijänä tunnettu ex-puolisonsa ovat saaneet Satakunnan käräjäoikeudelta ehdollisen vankeustuomion. Eve sai 10 kuukauden ja entinen puoliso puolen vuoden ehdollisen vankeusrangaistuksen.

Pariskuntaa syytettiin törkeästä kirjanpitorikoksesta. Syyteen mukaan he olivat yhdessä laiminlyöneet yhtiönsä kirjanpidon. Yhtiön kautta oli syytteen mukaan tuloutettu selvänäkijä-toiminnan tuloja ja musiikkituloja.

Syytetyt kiistivät syytteet. Ratkaisusta voi valittaa hovioikeuteen.

13:51 Lisätty tieto, että kyse on ex-puolisosta.

Jääkiekon SM-liigan Rauman Lukko tiedotti tiistaina, että raumalaisjoukkue ja puolustaja Jesse Virtanen ovat allekirjoittaneet jatkosopimuksen. Virtasen sopimus kattoi jo aiemmin alkavan kauden 2014-15 ja nyt sopimukseen lisättiin vuosi.

Virtanen kirjasi päättyneellä kaudella 41 ottelussa tehot 2+11=13. Kaudella 2009-10 SM-liigassa debytoinut Virtanen on urallaan tähän mennessä ehtinyt kerätä tililleen 88 ottelua (4+15).

Opetusministeri Krista Kiurun mielestä arvostelu poliittisesta virkanimityksestä koulutuksen arviointikeskuksen johtajanimityksessä on perusteetonta.

– Lähtökohta on se, että sinne tarvitaan myöskin johtajakokemusta ja sellaista johtajuutta, jossa pystytään sulauttamaan kolme erilaista toimintaa yhteen. Eli on kysymys kolmen eri yksikön yhdistämisestä ja kahdella paikalla toimimisesta, sanoo Kiuru.

Valtioneuvosto nimitti opetusministerin kotikaupungin Porin yliopistokeskuksen johtajan, yhteiskuntatieteiden maisteri Harri Peltoniemen arviointikeskuksen johtajaksi. Peltoniemi on SDP:n jäsen kuten opetusministeri Krista Kiurukin.

Kiurun esittelemää nimitystä edelsi tehtävän kelpoisuusehtojen muuttaminen työryhmäesityksen tohtorista alempiarvoiseksi maisteriksi.

Nimityksestä on tehty kantelu oikeuskanslerille. Kantelija on tehtävää hakenut filosofian tohtori.

– Kun elämässä kaikilla on aika isoja, vaikeita päätöksiä tehtävänä, niin voin kyllä sanoa, että todella pitkään mietin, että kuka sinne sitten on se oikea henkilö. Siltä osin arvosteluun joutuu tottumaan, arvioi Kiuru nimityksen jälkipyykkiä.

Maanantaina Helsingin yliopiston oikeushistorian professori Jukka Kekkonen arvosteli Kiurua kotiin päin vedon makuisesta päätöksestä.

– Menettely on ollut hyvin härskiä tässä tapauksessa ministerin taholta, arvosteli Kekkonen.

– Tämä on oikein klassinen, aika pahan luokan poliittinen nimitys.

Kiuru kehottaa tutustumaan nimityksen yksityiskohtiin, jolloin kokonaisuus tulee selville.

Koulutuksen arviointikeskus arvioi koulutuksen järjestäjiä sekä peruskoulun, lukion ja ammatillisen koulutuksen oppimistuloksia.

Sisäilmaongelmat ovat ajamassa Luvian Viirikoulun oppilaat väistötiloihin.

Luvia etsii parhaillaan väistötiloja, joihin oppilaat voitaisiin siirtää syyslukukauden alusta alkaen. Koulussa on ollut pitkään sisäilmaongelmia, ja väistötiloihin siirtäminen antaisi mahdollisuuden tehdä korjaustöitä koulurakennuksessa.

Siirrosta tulee laskelmien mukaan 234 500 euron kulut. Näitä kustannuksia ei ole vielä budjetoitu, joten Luvian valtuusto joutunee myöntämään lisärahoitusta.

Luvian koulurakennuksissa on ollut sisäilmaongelmia pitkään, ja kunnostustöihin on saatu myös valtion rahoitusta. Valtion rahat tosin olivat keväällä vaakalaudalla, kun valtio päätti leikata koulujen kunnostusrahoitusta.

Länsirannikon miljoonapiirin alueella pohditaan erikoissairaanhoidon yhteistyön nykyistäkin voimakkaampaa syventämistä. Tämä tarkoittaisi, että Turun yliopistosairaala voisi jatkossa toimia myös Porissa ja Vaasassa, jolloin keskussairaalat itsenäisinä yksikköinä katoaisivat.

Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Vaasan sairaanhoitopiirit muodostavat oman erityisvastuualueen eli Länsirannikon miljoonapiirin, jossa toimii Turun yliopistosairaala ja keskussairaalat Porissa ja Vaasassa. Miljoonapiirin alueella tehdään runsaasti yhteistyötä, ja eräät erittäin vaativat hoidot annetaan jo tällä hetkellä koko alueen potilaille Turussa.

Hallituksen ja opposition neuvottelema uusi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämismalli rakentuu mitä todennäköisimmin länsirannikolla miljoonapiirin varaan, jos mallista ylipäätään päästään sopuun. Länsirannikolla halutaan kuitenkin edetä etunenässä ja selvittää erilaisia vaihtoehtoja.

Yksi hallinto, monta toimipistettä?

Käytännössä uusi yhteistyö voisi tarkoittaa sitä, että länsirannikon erikoissairaanhoidon tarjoaisi yksi yliopistosairaala, jolla olisi useampi toimipiste. Nykyiset sairaalat voisivat erikoistua joihinkin hoitoihin ja luopua joistakin vaativista hoidoista, joita saataisiin muista sairaaloista.

Pienemmissä sairaanhoitopiireissä uumoillaan, että malli saattaisi parantaa työvoiman saatavuutta. Yliopistosairaaloilla on perinteisesti ollut parempi rekrytointipohja, koska niissä on lääkärikoulutusta.

Nykyisellään pienempien sairaanhoitopiirien on vaikea saada eräitä erikoisalojen lääkäreitä.

Pitkä tie ennen toteutumista

Esimerkiksi Satakunnan sairaanhoitopiiri tekee jo nykyisellään myös koulutusyhteistyötä Turun yliopistosairaalan kanssa, joten aivan uudesta asiasta ei ole kyse.

Vasta pohdinta-asteella olevan mallin käyttöönotto veisi parhaassakin tapauksessa vuosia. Tällä hetkellä ei ole selvää edes se, miten lainsäädäntö suhtautuisi malliin.

Yle Uutisten useista lähteistä saamien tietojen mukaan asiasta on käyty alustavaa keskustelua sairaanhoitopiirien johtoelimissä. Jos selvitystyön aloittamiseen päädytään, se vie oman aikansa.

Lisäksi myös poliitikkojen pitää hyväksyä muutos, jos sen katsotaan olevan paras tapa kehittää erikoissairaanhoitoa. Eräiden arvioiden mukaan uusi malli voisi kuitenkin toimia jo tällä vuosikymmenellä.

Satakunnan sairaanhoitopiiri on uudistamassa nettisivunsa selkokielisiksi. Tavoitteena on, että kuka tahansa pystyy lukemaan sivujen sisältöä.

Selkokieli on kieltä, jonka rakennetta, sanastoa ja sisältöä on muokattu mahdollisimman helpoksi ymmärtää.

Sairaanhoitopiiri esittelee uudistuksen lähiaikoina. Kapulakieltä ja liian vaikeaa ammattikieltä yritetään välttää. Esimerkiksi potilasohjeet luvataan kirjoittaa niin helpoiksi ymmärtää kuin mahdollista.

Satakunnassa ollaan etunenässä, sillä muissa sairaanhoitopiireissä ei satakuntalaisten tietojen mukaan olla yhtä pitkällä. Selkokielen taitajia sairaanhoitopiirillä on omasta takaa.

Yhä useampi pieneläin tuhkataan kuolemansa jälkeen. Monet eläinten omistajat haluavat myös saada lemmikkinsä tuhkat takaisin uurnassa.

Lemmikkien tuhkauspaikkoja ei kuitenkaan ole joka paikassa kysyntää vastaavasti. Esimerkiksi Satakunnasta eläimet kuljetetaan tuhkattavaksi muihin maakuntiin, sillä maakunnassa ole enää omaa eläintuhkaamoa.

Raumalla ollut tuhkaamo paloi ja Porissa ollut tuhkaamo lopetti vuodenvaihteessa. Syynä tuhkaamon lopettamiseen Porissa olivat liian suuret investointitarpeet.

Porin lemmikit tuhkaksi Kauhajoella

Nyt lähimmät eläintuhkaamot löytyvät Kauhajoelta ja Mynämäeltä. Esimerkiksi Kauhajoelle viedään vuosittain noin tuhat lemmikkiä Satakunnasta.

– Meillä käy kauhajokinen yritys kerran viikossa. Lähes joka viikko sinne lähtee useampi lemmikki, sanoo eläinlääkäri Erkki Naukkarinen Porista.

Porin pieneläinhautausmaalle haudattiin viime vuonna noin 70 lemmikkieläintä. Määrä on selvästi pienempi kuin esimerkiksi 90-luvulla. Tuolloin pieneläinhautausmaalle haudattiin noin 120 eläintä vuodessa.

Meitä suomalaisia kehotetaan kierrättämään ja sitä ahkerasti tehdäänkin, mutta esimerkiksi lasin kierrätyksessä saattaa tulla vastaan yllätyksiä. Keräysastiaan kun ei sovi heittää ihan mitä lasia hyvänsä.

– Normaalia pakkauslasia, kuten lasipulloja ja -purkkeja voidaan kierrättää yleiseen astiaan. Tasolasit, eli esimerkiksi ikkunalasia varten taas on erilliskeräys, kertoo Lasinkierrätykseen erikoistuneen Uusioaines Oy:n asiakaspalvelupäällikkö Jenni Heikkilä.

Kotitalouksissa syntyy helposti sirpaleita, kun juomalasi lipeää hyppysistä. Juomalasin materiaali ei kuitenkin kelpaa kierrätykseen.

– Juomalasit ovat kotitalouslasia, jonka kemiallinen koostumus on hieman erilainen kuin pakkauslasin. Juomalasit aiheuttavat ongelmia sulattajalle, joka käyttää lasinsiruja raaka-aineena uusien juomapullojen valmistuksessa, Heikkilä sanoo.

Kuumuutta kestävät sekajätteeseen

Varma sääntö kierrättäjälle on, että kaikki kuumuutta kestävät lasiastiat kuuluvat sekajätteen joukkoon.

– Näitä ovat muun muassa drinkkilasit, kahvilasit ja kristalli. Poikkeuksena ovat useimmat oluttuopit, mutta ilman tuotepakkausta on vaikea kuluttajan tietää, mistä lasista tuopit on tehty.

Uusioaines Oy kerää kierrätyslasia koko Suomen alueelta. Koko jätevirrasta vain noin 1,5 prosenttia on kierrätykseen sopimatonta lasia.

– Suurin osa lasista tulee pullopalautuslaitteista ja sinne juomalaseja vähemmän tungetaan, selventää asiakaspalvelupäällikkö Jenni Heikkilä.

Satapirkan osuuspankin Parkanon konttorissa tapahtunut törkeä kavallus on lähtenyt syyttäjälle syyteharkintaa varten. Sisä-Suomen poliisilaitos on saanut päätökseen tapausta koskevan esitutkinnan.

Poliisin mukaan epäilty teko on kestänyt vuosia ja kavallettu summa on huomattava.

Poliisi ei halua kertoa tapauksen yksityiskohtia, kuten tekotapaa tai kavalletun summan suuruutta.

"Ei aiheudu vahinkoa asiakkaille"

Myöskään Satapirkan osuuspankin toimitusjohtaja Antero Sorri ei halua kommentoida tapauksen yksityiskohtia, mutta pitää tapausta poikkeuksellisena.

– Tästä ei aiheudu vahinkoa asiakkaille, Sorri sanoo.

Sorri ei halua paljastaa kavalletun summan suuruutta.

– Pankilla on omat vakuutukset kunnossa, Sorri sanoo.

Sorri kertoo, että epäilty rikos tuli ilmi pankin sisäisessä tarkastuksessa tämän vuoden puolella. Sisäinen tarkastus on pankin normaalia toimintaa, jota pankissa tehdään jatkuvasti. 

Satapirkan osuuspankki aloitti toimintansa tämän vuoden alussa, kun Parkanon, Ikaalisten ja Karvian osuuspankit yhdistyivät. Satapirkan osuuspankissa on henkilöstöä runsaat 30.

Pomarkku joutuu maksamaan viimevuotisia valtionapuja takaisin. Kyse on toimeentulotuen valtionosuudesta.

Pomarkku on joutunut maksamaan huomattavasti odotettua vähemmän toimeentulotukia, ja valtionapuja on tästä syystä saatu liikaa.

– Tämä on kunnalle positiivinen asia. Olemme saaneet vähennettyä pitkäaikaistyöttömyyttä. Erityisesti on panostettu kuntouttavaan työtoimintaan, kunnanjohtaja Eero Mattsson sanoo.

Lasku maksetaan mielellään

Hyvin hoidettu työttömyystilanne tuo kunnalle yli 57 000 euron lisälaskun. Tämä on Mattssonin mukaan paremp tilanne kuin se, että toimeentulotukea jouduttaisiin maksamaan nykyistä enemmän.

Kunnanjohtaja kertoo, että tilanne näyttää tänäkin vuonna kohtalaisen hyvältä.

– Alkuvuoden osalta kehitys on ollut positiivinen. Esimerkiksi työttömyysprosentti on pudonnut Satakunnan keskiarvon alle, Eero Mattsson sanoo.

Takaisinmaksusta kertoi ensimmäisenä Luoteisväylä-lehti.

12:01 täydennetty Eero Mattssonin haastattelulla.

Porin Eteläranta suljetaan torstaiaamusta alkaen Teatterikadun ja Hallituskadun väliseltä osuudelta.

Syynä ovat juhannusjuhlat, joiden valmistelu alkaa aamulla kello seitsemältä. Alueelle pysäköidyt autot pitäisi poistaa aamuun mennessä.

Porin jokiranta avautuu liikenteelle uudestaan maanantai-iltana.

Elintarviketurvallisuusviraston ja THL:n tutkimus paljastaa, että suomalaiset syövät aiempaa vähemmän silakkaa.

Kolmasosa aikuisista ei syö silakkaa lainkaan. Silakkaa välttelevät erityisesti 15–35-vuotiaat naiset, joista puolet ei syö silakkaa. Myöskään lapsista puolet ei syö silakkaa.

Tutkimus tehtiin syys- ja marraskuussa 2013.  Kyselyssä oli mukana 2 042 aikuista ja 851 lasta.

Kolmannes tuntee syöntirajoitukset

Vain kolmannes tutkimukseen haastatelluista tunsi silakalle asetetut  syöntirajoitukset.

Silakassa on toisaalta paljon hyviä ravintoaineita, mutta toisaalta Itämerestä pyydettyä silakkaa syömällä voi altistua tavanomaista suuremmalle määrälle terveydelle haitallisia dioksiineja ja PCB-yhdisteitä.

Evira suosittelee, että lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat syövät vain 1–2 kertaa kuukaudessa isoa silakkaa.

Pelin tunnelma vie mennessään, kun vanhemmat kannustavat lapsiaan kisakatsomossa. Oman lapsen onnistumisesta riemuitaan, mutta toisten tekemiä virheitä ei hyväksytä. Raivo repeää usein katsomossa. Jos vanhemmat eivät ole tukkanuottasilla, niin huudot kohdistetaan suoraan lapsille tai tuomareille. Moni lapsi onkin lähtenyt kentältä itkien kotiin.

Pesäpallossa vanhempien kiivasta käytöstä ei enää hyväksytä. Länsi-Suomen Pesiksen aluesarjassa otettiin käyttöön käytöspoliisi kaksi vuotta sitten. Kokemukset ovat hyvät.

– Joku vanhemmista pukee aina kentän käytöspoliisin liivin päälleen ja huolehtii siitä, että kannustus pysyy fiksuna. Hänen läsnäolonsa on koettu pelkästään myönteisenä eikä käytöspoliisi ole joutunut silmätikuksi. Käytös katsomossa on rauhoittunut selkeästi, kertoo Satakunnan pesäpallo ry:n kilpailupäällikkö Mika Takalahti.

"Hiillostaminen syytä jättää aikuisten peleihin"

Mika Takalahti muistuttaa, että myönteinen kannustaminen on peleissä edelleen sallittua, kunhan käytös pysyy asiallisena.

– Haluamme pitää käytöksen kurissa lasten peleissä. Ääntä saa sielläkin kuulua, mutta pelaajien ja tuomareiden hiillostaminen on syytä jättää aikuisten peleihin, hän toteaa.

Takalahden mukaan lasten peleissä on syytä muistaa, että myös tuomarit ovat nuoria eivätkä välttämättä kestä kärkästä kritiikkiä.

– Tuomarit ovat usein vain pari vuotta vanhempia kuin pelaajat. Jos aikuinen huutaa selän takana, niin kynnys murtumiseen on aika pieni. Harvalta löytyy sellaista paksunahkaisuutta, että kestää niitä huutoja, Takalahti toteaa.

Takala toivoo, että pesäpallossa huutelua rauhoittaneet käytöspoliisit löytäisivät tiensä katsomoihin myös muissa lajeissa.

Alma Median paino- ja jakeluyhtiö Alma Manu hakee postitoimilupaa.

Tarkoitus on aloittaa yrityksille ja yhteisöille tarjottava jakelupalvelu Pirkanmaalla ja Satakunnassa Raumaa ja Eurajokea lukuun ottamatta. Yksityishenkilöt eivät siis voisi lähettää postia Alman kautta, vaan kyse olisi sopimusasiakkaille tarjottavasta osoitteellisesta jakelusta.

– Haemme postitoimilupaa, sillä koemme asiakkaidemme haluavan postitoimintaan kilpailua. Lisäksi sanomalehtien jakelun nykyisen palvelutason ylläpitäminen edellyttää varhaisjakeluun lisää jaettavaa, Alma Manun toimitusjohtaja Helvi Liukkaala sanoo.

Alma Media omistaa muun muassa Aamulehden ja Satakunnan Kansan. Päätöksiä postiluvasta odotetaan syksyllä. Luvan myöntämisestä päättää valtioneuvosto.

Rauman taidemuseo on lopettanut kohua herättäneen markkinointinsa. Museon edustalle pysäköidyn savuavan henkilöauton oli tarkoitus toimia sisäänheittotuotteena uudelle näyttelylle. Käytännössä teos kuitenkin aiheutti paniikkia ohikulkijoissa.

Savua täynnä olevassa autossa oli sisällä mallinukke, mikä sai ohikulkijat luulemaan tilannetta onnettomuudeksi. Pelastuslaitos kävi paikalla muutaman päivän sisällä kaksi kertaa.

– Pelastuslaitos pyysi ensimmäisen käynnin yhteydessä ottamaan utukoneen pois käytöstä. Mutta kun he olivat käyneet paikalla toisenkin kerran, niin päädyimme installaation poistamiseen, kertoo museonjohtaja Janne Koski.

Negatiivinenkin julkisuus on julkisuutta

Perjantaina auenneen Rikospaikka-näyttelyn avajaisinstallaatio joutui lyhyessä ajassa myös ilkivallan kohteeksi.

– Auton kylki oli jo lommoilla, kun sitä oli potkittu. Tavallaan se sopii näyttelyn teemaan, mutta emme halua innostaa tällaiseen toimintaan. Katsoimme, että auto on jo tehtävänsä hoitanut. Se on ainakin tuonut runsaasti julkisuutta näyttelylle, museonjohtaja Koski toteaa.

Poriin vuodenvaihteessa pakkoliitettävä kriisikunta Lavia aiheuttaa porilaisille harmaita hiuksia vielä elinkaarensa loppumetreillä. Lavia etsii nimittäin melkeinpä viime töikseen uutta kunnansihteeriä.

Kunnansihteerin haku on aloitettu päivää ennen valtioneuvoston viime viikolla tekemää pakkoliitosta. Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen kertoo, että Pori on ollut yhteydessä Laviaan ja esittänyt vakavan toiveen, että virkaa ei täytetä.

– Emme todellakaan tarvitse tällaiseen tehtävään ketään. Pori ei palkkaa tällä hetkellä hallintoon uutta väkeä, joten toivon meihin liitettävän Lavian vakavasti harkitsevan tätä asiaa vielä. Tehtävä on tarpeeton, Luukkonen sanoo.

Lavia lupaa pohtia

Kaikesta huolimatta omalaatuisesta ja itsepäisestä toiminnasta tunnetuksi tullut Lavia ei ole poistanut hakuilmoitusta.

Vakituiseen tehtävään haetaan henkilöä, joka vastaa kunnan talousarvion ja tilinpäätöksen valmistelusta sekä talouden seurannasta ja rahoituksesta. Lavia ei enää ensi vuodeksi valmistele talousarviota.

Lavian pakkoliitospäätöstä ajaneessa valtiovarainministeriössä Lavian rekrytointi-ilmoitusta tarkastellaan moraalisesta näkökulmasta. Tilanne on ministeriön mielestä ongelmallinen ja Laviaa patistellaan kuuntelemaan Porin mielipidettä.

– Lain mukaan kunta ei saa tehdä tällaisessa tilanteessa merkittäviä investointipäätöksiä, jotka sitovat liitoksen vastaanottavaa kuntaa eli Poria. Laki ei kuitenkaan anna tähän kysymykseen ehdotonta vastausta. Joka tapauksessa hyvän tavan mukaista olisi koordinoida asia Porin kanssa, hallitusneuvos Auli Valli-Lintu valtiovarainministeriön kuntaosastolta sanoo.

Palkka juoksisi viisi vuotta

Tehtävän hakuaika päättyy 27.6. Lavian pakkoliitos Poriin johtaa siihen, että yhtäkään vakituisessa virassa olevaa työntekijää ei voida irtisanoa viiteen vuoteen.

Lavia on viime vuosina ajautunut taloudellisiin vaikeuksiin, eikä kunnalla valtioneuvoston mielestä ollut enää edellytyksiä jatkaa itsenäisenä. Myös kunnan poliitikot ovat tehneet erikoisia päätöksiä, jotka välillä ovat muun muassa vaarantaneet lakisääteisten terveyspalvelujen tarjonnan.

Lavian poliitikot ovat nyt pohtimaan asiaa uudelleen. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Alpo Uusiniemi (kesk.) sanoo Ylelle olevansa henkilökohtaisesti valmis kuuntelemaan Porin mielipidettä, koska asiassa on viran avaamisen jälkeen tullut uusia käänteitä.

– Ymmärrän, että Porissa ei tällaista virkamiestä tarvita. Haluamme kuitenkin katsoa, ketkä tehtävää hakevat. Kunnanjohtajan kanssa olemme puhuneet, että asiaa täytyy vielä harkita. Tietysti toivomme, että myös Pori kuuntelee meidän näkemyksiämme, Uusiniemi sanoo.

Uusiniemi lupaa, että asiasta saadaan päätös suuntaan tai toiseen 30.6. Lavian kunnanvaltuuston kokouksessa.

Nordea sulkee Satakunnassa useita konttoreita. Kiinni laitetaan Nakkilan, Säkylän, Merikarvian ja Ulvilan sekä Kokemäen konttorit.

Jatkossa Nordean konttoripalveluja saa Porissa, Harjavallassa, Huittisissa, Eurassa ja Kankaanpäässä sekä Raumalla. Palveluja useimmissa näissäkin konttoreissa supistetaan.

Pankin mukaan Satakunnassa enää vain kaksi prosenttia asiakkaista käyttää konttoripalveluja päivittäisessä asioinnissa, joten konttorien sulkeminen on yhtiön mielestä perusteltua.

Tilanne johtaa myös henkilökunnan vähentämiseen. Yt-neuvottelut alkavat Satakunnassa enimmillään 15 ihmisen kanssa.

– Koneessa ei ollut istumapaikkoja. Sinne istuttiin kuin pieneen sillipurkkiin sylikkäin loikkapussit selässä. Olin edessä pilotin vieressä. Isommat kaverit istuivat kuskin penkin taakse ja pienemmät mihin mahtuivat, Mäkelä muistelee.

Comp Air 8 -kone oli laskuvarjohyppääjien suosiossa muun muassa siksi, että sillä pääsi nopeasti korkealle. Tälläkin kertaa kone nousi neljään kilometriin ja hyppääjät odottivat innoissaan pääsevänsä taivaalle. Yhtäkkiä jotain tapahtui ja koneesta muodostui surmanloukku. Kone lähti hurjaan syöksyyn kohti maata.

– Sen mitä ikkunasta ehdin katsomaan, niin aikaa ei ollut hirveästi. Peliaikaa oli ehkä 50 sekuntia. Me tulimme neljä kilometriä. Ja siinä ajassa on täytynyt myös lähteä koneesta, Mäkelä toteaa.

Mäkelä selvisi alastulosta kuin ihmeen kaupalla vain pienellä naarmulla ja niskakivulla.

Hänen laskuvarjonsa jäi roikkumaan puuhun. Hän riisui varusteensa ja meni katsomaan, voisiko auttaa ystäviään koneessa.

– Mitään ei ollut tehtävissä. Siellä oli nuotio, itse asiassa rovio. Toisille annetaan ja toisilta otetaan. Se kuppi ei vaan jakaannu tasaisesti. En tiedä miksi. Ehkä ymmärrän joskus, Mäkelä hiljenee.

Ystävältä lainattu laskuvarjo pelasti

Onnettomuudessa kuoli kahdeksan ihmistä, joukossa Mäkelän hyviä ystäviä. Mäkelällä on ollut suojelusenkeli mukana matkassa jo maasta lähtien. Edellisenä päivänä hän hyppäsi sellaisilla varusteilla, joissa ei ollut automaattista hätävarjon laukaisinta.

Onnettomuuspäivänä hän lainasi toisen ystävän liitoasua ja laskuvarjoa. Siinä ollut hätävarjon laukaisin pelasti hänet osaltaan. Ystävä menehtyi onnettomuudessa. Omaiset antoivat liitoasun Mäkelälle. 

– Se jatkaa taivaisia seikkailujaan mukanani. Hyppäsin viime viikolla sillä Venäjällä muutaman hypynkin, Mäkelä iloitsee.

Mäkelä ei lopettanut hyppäämistä. Se on hänen elämäntapansa ja nautintonsa. Onnettomuudessa menehtyneet ystävät toivoisivat hänen jatkavan ja hyppäävän heidän puolestaan.

Katso Marko Mäkelän haastattelu illan A-studiosta TV1 keskiviikkona 18.6. kello 21.05.

Halpabussiyhtiö OnniExpress on saanut uuden reittiluvan Porin ja Turun välille.

Liikenne Porista Turkuun alkaa kahdesti päivässä heinäkuun alussa.

Uusi reitti avataan myös Jyväskylästä Tampereen kautta Turkuun.

Budapestissa asuva, mutta kesäksi kotikonnuilleen Poriin palannut Max Kanerva päätti lähteä kiertämään Suomi-neitoa pyörällä. Nuorella miehellä ei ole pyöräilyharrastustaustaa eikä reissua ole ainakaan puhkisuunniteltu.

– Olen 22-vuotias enkä vielä tiedä, mitä elämältäni haluan. Tässä on nyt sitten 50 päivää aikaa miettiä sitä, Kanerva maalailee.

Hän laskee, että päivittäin tulee pyöräiltyä 60-100 kilometriä. Kanervan on tarkoitus yöpyä teltassa tai tuttavien luona. Hän kirjoittaa matkalta blogia, jota voi lukea tästä.

Katso myös ylläoleva video Max Kanervan mietteistä lähdön kynnyksellä.